sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Syyskuun parhaat kirppislöydöt

Tässä kuussa tuli mieleisiä löytöjä useampi ja tässä esittelen muutaman ehdottoman suosikin. Yleensä käyn useilla eri kirppiksillä, mutta syyskuussa ei tullut käytyä kuin Tuusulan Femmatorilla ja Tampereella Radiokirppiksellä.

Kirjat

Kirppiksillä löytyy kirjoja ihan laidasta laitaan - kunnot ja hinnat myös. Ostamani kirjat on ihan uutta vastaavassa kunnossa yhteensä näistä kirjoista maksoin 12,50e! ihan huippua!


Lasit

Ihanan isot 55cl isot MAKU Kitchenin juomalasit avaamattomassa paketissa hintaan 1,70e. Uutena kärkkäisellä näkyy olevan 7,90e. Kunnon lasit vaikka drinkkien tekoon ;).


Laitteet

Meillä on Sodastream ahkerassa käytössä, mutta pitkään jo miettinyt päivittämistä, kun meillä on ollut se ensimmäinen ja varmasti vanhin perusmalli käytössä. Nyt törmäsimme täysin ilman käytönjälkiä olevaan laitteeseen.. ja mikä parasta.. myyjä oli laittanut hinnaksi 15e ja pöydässä sattui olemaan vielä -50% lappu. Laitteen sisällä oli vielä tämän päälle tyhjä hylsy jonka arvo on 5e, joten tälle laitteelle hintaa jäi kokonaiset 2,50e! Kaupassa tämä maksaa noin 60-70e.



Pelit

Pelit voi olla parhaimmassa tapauksessa ihan huippu hyvässä kunnossa ja hyvään hintaan.. tai sitten voi käydä kuten tässä kuussa yhden pelin kohdalla - maksoin 1,50e ja kotona avasin ja aloin tutkimaan niin puuttui melkein puolet osista, joten se meni roskiin.. Mutta tuli myös onnistumisia tälle kuulle.

Pelaamme Carcassonnea ja meiltä löytyy monta osaa, mutta ei voinut jättää ostamatta muoveissa olevaa Carcassonnen perusosaa kun hintana oli 9e. Uutena tämä maksaa n. 30e. Tämä menee varmasti lahjaksi eteenpäin.


Muita löytöjä

Pieniä juttuja askarteluun ja sisustukseen tulee bongailtua. Tytölle ostin Desigualin uuden paidan 5 eurolla! Mä jos kuka inhoaa kippoja ja kuppoja niin tässä kuussa löytyi myös Tupperin pari tuotetta jotka lähti mukaan ja taas kerran ihan priimakunnossa ja muutamalla eurolla. Ei ole kyllä noilla kalliilla muovikipoilla juurikaan jälleenmyyntiarvoa.

Kirppisten hyvä puoli on kyllä, että voi tehdä todellisia löytöjä, mutta ikinä ei voi tietää mitä löytää :).


torstai 27. syyskuuta 2018

DIY: Fortnite-synttärikutsut

Se olisi taas se aika vuodesta kun järkätään synttäreitä ja joka vuosi teen sen hetken hittihotti-teemaan sopivat kutsut. Reilu vuosi meillä on pyörinyt Fortnite ahkerasti, kuten varmaan monessa muussakin kodissa :). Tänään itseasiassa julkaistaan pelistä jo kuudes season ja halusin ottaa kutsuihin myös tuo kausi ajattelun mukaan - pojallani se tarjoittaa että hänen kymmenes season alkaa nyt :).

Näitä kutsuja on helppo tehdä ihan simppeleilläkin kuvankäsittelyohjelmilla. Miten sitten lähden rakentamaan kutsua.. no näin minä etenen:


  • Kävin hakemassa Epic-gamesin sivuilta sopivan kuvan (jos ei tee teemaan sopivaa niin käytä vaikka synttärisankarin kuvaa).
  • Avasin Photoshopissa A6-kokoisen pohjan (10x15cm)
  • Siirsin juuri avattuun pohjaan hakemani Fortnite kuvan ja värjäsin koko taustan samalla kuin kuvan yläosa
  • seuraavaksi hain fonttipankista fontin joka muistuttaa pitkälti Fortniten omaa fonttia ja sitten ei muuta kuin kirjoittamaan tekstiä
  • Tallensin kuvan ja lähetin sen itselleni sähköpostitse jotta sain kutsun auki puhelimessa (tein kutsun siis läppärillä)
  • Poikani lähetti kutsun Whatsapilla osalle ja osalle vei ihan fyysisen kortin :)
Koko tähän rakentamiseen meni noin 30min. kaikkine kuva ja fonttihakuineen.




tiistai 25. syyskuuta 2018

Persoonalliset kartat itselle tai vaikka lahjaksi



Tänä kesänä ja alkusyksynä olen törmännyt useassa Instatilissä näihin Mapifulin ihaniin karttoihin. Aikani asiaa mallaileena ja pariin otteeseen omaa karttaa leiskanneena sain vihdoin tilattua oman karttani. Kotonamme on paljon valokuvia reissuiltamme, joten päätin valita karttaan kodin koordinaatit. Olisin toki voinut valita trendikkäästi vaikka Helsingin tai jonkun lukuisista ihanista kaupungeista missä olemme matkustelleet (jotenkin Vantaa ei kuulostanut yhtään niin trendikkäälle :)), mutta kotiimme ja tähän alueeseen liittyy paljon hyviä muistoja, joten päädyin nimeämään karttani Rekolaksi. Kartta-alueeseen kuitenkin rajasin isomman alueen jossa näkyy muitakin tuttuja paikkoja - säilyttäen kuitenkin skaalan jossa näkyy helposti kotimme.

Mapiful.comin sivuilta löytyy mallit joista voi valita teeman. Kokoja oli kaksi ja voi valita joko pysty- tai vaakasuunnan. Hintaa taisi olla pienemmällä 50e ja isommalla 70e. Mä valitsin isomman eli 70x100cm julisteen ja kehykset on Ikeasta. Pienenä Ikeahacksinä annan, että nuo isot kehykset on niin rimpuloita ettei meinaa pleksi pysyä paikoillaan niin kehyksen saa pingotettua kireäksi kun niittaat/laitat pienillä ruuveilla/nauloilla kireän nauhan sivujen välille joko pituus tai poikittaissuunnassa.


Mulle tuli heti monta ideaa joihin tämä olisi ihan loistava! tässäpä muutama joista varmaan itsekin nappaan pari mieleeni:

  • Lahjaksi esim. hääparille/kihlaparille - paikka jossa kosittu tai tavattu
  • Itselle tai jollekin muulle tärkeä, merkityksellinen paikka esim. lapsuuden kesät, kotipaikka jne.
  • Maailmankarttamaisesti merkkaa paikkoja joissa käynyt vaikka pienillä punaisilla sydän tarroilla
  • Sama kuin yllä mutta paikkoja joihin haluaa mennä joskus elämässään
  • Lempilomakohteet/kaupungit
  • Suomi-henkinen lahja esim. ulkolaiselle vieraalle esim. suomi/kaupunkikarttana (esim. vaihto-oppilaat, ulkolaiset kollegat jne)
  • Mökille alueen kartaksi

Instassa näitä useamman bongaanena olisi kiva nähdä blogipuolellakin tarinoita omista kartoista, joten linkkiä saa pukata alle niin tulen vierailulle :). 




torstai 16. elokuuta 2018

DIY: Lukujärjestys photarilla


Näin ne koulut on alkanut ja kesälomat on takana. Yhtenä vakkarihommana kirjojen päällystämisen lisäksi on lukujärjestysten kokoaminen. Monena vuonna olen yrittänyt katsoa valmiita, mutta kun ei ole tarjolla itselle mieleisiä ja toisaalta myös valikoima on suppea niin olen sitten itse rakentanut lukujärjestyksen käyttämistäni digikiteistä. Tänä vuonna värimaailma tuli Project Lifen yhden viikon kitistä josta nappailin elementit mistä tykkäsin.


Digital kit: Just Jaimee - Storyteller kit

Viime vuotinen lukujärjestys oli enemmän vintage-henkinen. Tästä pääset katsomaan miltä lukujärjestys näytti ja miten nämä lukujärjestykset tehdään.

PS huomasin, että Design Hima on tehnyt 4 ladattavaa lukujärjestystä blogiinsa. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja lataamassa ihanat järjestykset käyttöön :).

Miltä teidän lukujärjestykset näyttävät?


lauantai 11. elokuuta 2018

DIY: Tuunaamalla kesälookki terassille



Kesä alkaa kääntyä syksyyn, mutta näillä ilmoilla on voinut onneksi nauttia vielä todella lämpimistä kesäilloista. Meidän etuterassi on aika kuuma päivällä ja sitä varten ollaan asennettu läpikuultavat verhot jotka vähän suodattaa aurinkoa ja tietysti suojaa ulkopuolisten katseilta :). Illalla kuitenkin tulee usein istuskeltua terassilla kera kirjan, viinilasillisen tai ihan vaan seurustellen. Toissa vuonna tuunasimme terassille lavasohvan ja siitä se pikku hiljaa on vuosi vuodelta muuttunut tähän ilmeeseen. Tälle kesälle uutena tuli riipputuoli jota olen kuolannut moooooonta vuotta. Myös vanhat ikkunat ja ovi pääsi seinälle oltuaan kanssa pari vuotta varastossa kypsyttelemässä ideaa lisäyksenä pieni hylly parista laudasta. 


Lavojen, ikkunoiden ja oven lisäksi ns. kierrätyskamaa on katosta roikkuva paksu ketju. Olen sen ostanut aikoinaan parilla kympillä henkilöltä joka työskenteli satamassa ja siellä näitä "risoja" ketjuja on läjäpäin. Niitä on käytetty laivoissa pitämään kontit paikoillaan, mutta näissä rikkinäisissä ei ole koukkua kuin toisessa päässä, joten ne eivät enää kelpaa siihen mihin ne on tarkoitettu. Kuvissa ei näy yksi seinän pätkä jossa minulla on ruosteisia isoja sahoja. Ne ovat löytö ihan omalta takapihalta :).

Iltavalaistuksena meillä roikkuu pari "hehkulamppu" johtoa jotka luo ihanan bistromaisen lempeän tunnelman ja tietty kynttilöitä. 


Miltä teidän terasseilla/parvekkeilla näyttää? Jätäthän linkin blogiisi tai vaikka Instaan niin pääsen kurkkaamaan :).

Aurinkoa päivääsi,

Nana




maanantai 25. kesäkuuta 2018

Kaupunkipuutarha omalla takapihalla

Kun olen elänyt suurimman osan elämästään kehä3:sen ulkopuolella niin olen huomannut että mitä vanhemmaksi olen tullut olen alkanut kaipaamaan omaa kasvimaata - vaikka nuorena maalla asuminen tuntui lähinnä orjatyömaalta :). Muutettuamme rivitaloon vuonna 2009 aloin heti miettimään takapihan hyötykäyttöä. Takapihalle ei oltu suunniteltu mitään vaan se oli metsittynyt ja kenelläkään ei ollut käyntiä takapihalle vaan takapihalle oli ainoastaan parveke. Pari ensimmäistä kesää meni nopsaan muissa kiireissä ja vasta 2011 pääsin aloittelemaan työtä. Ensimmäisenä kesänä oli edessä ihan pelkkä raivaus kaikista vattupensaista ja horsmista ja muista rikkakasveista. Siitä se ajatus pikku hiljaa lähti ja kesä kesältä takapihalle on ilmestynyt uusia juttuja. Tosin jäniksetkin ovat aiheuttaneet uusiutumista omalla tuhotyöllään. Noh, tänä kesänä vaihdoin kunnon jyrsijäaidat joten toivottavasti suuremmilta uusimisilta oltaisiin päästy tällä erää.


Puutarhaa on myös ollut kiva hoitaa lasten kanssa. He ovat innolla kasteluhommissa ja sadon keräämisessä, jota tulee koko kesän. Toisaalta lasten mukaan ottaminen oli yksi tärkeistä motiiveista. Näkevät miten kasvit kasvavat ja "mistä tuotteet tulevat" eikä vaan, että haenpa salaatin kaupasta (joka olisi todennäköisesti nopeampaa ja edullisempaa :)).

Mitä hyötypuutarhastani löytyykään?

Ihan ensimmäisenä oli selvää, että haluan kasvatuslaatikot ja niissä yhdessä minulla on pysyvästi yrttejä ja toinen vakkari on mansikat, jotka onkin kivasti lähtenyt levittäytymään ja valtaamaan puutarhaa. Kahdessa vaihtuvassa laatikossa minulta löytyy tänä kesänä perunaa ja toisessa viihtyvät salaatti ja tomaatit. Puina puutarhasta löytyy kaksi luumupuuta (perinteinen tumma ja toinen on tämän kevään ostos - keltainen luumupuu), kirsikkapuu ja tietty omenapuuna valkea kuula. Pensaina löytyy vadelmaa pihan takaosasta, mustikkaa kolmea eri lajiketta, punaviini- ja mustaviinimarjapensaat  sekä ihan parhautta - raparperia kolmen pistokkaan verran! Parvekkeen alle rakennettiin tänä keväänä 3 metrinen laatikko ja siellä sitten on tulossa herneet, paprikat ja chili. Perunaa löytyy laatikojen lisäksi myös kasvatusämpäreistä. Raja-aidan naapuriin rakensin hortensioista, joita rakastan kukista yli kaiken. ja myös syreeniä löytyy paristakin eri kohtaa. 


5 vinkkiä hyötypuutarhaan näin amatöörin näkökulmasta

  1. Kunnon pohjatyöt. Jos olisin ollut fiksu (tai ainakin ajatellut pidemmälle :)) niin raivauksen jälkeen olisin levittänyt pohjalle kunnon suojakankaan. Näin olisin välttynyt suurimmilta rikkaruohoilta (Tosin, ei rikkaruohojen nyppiminen vie kuin about tunnin ja teen sen noin kerran kuukaudessa.. mutta... ;)). Ja tietenkin kunnon kasvualustan valmistaminen kasveille on erityisen tärkeää.
  2. Monet asiat on joutunut opettelemaan ihan kantapään kautta, joten kannattaa lukea valittavista kasveista ja maaperästä mihin olet niitä suunnitellut, jotta kasvit lähtevät myös kasvamaan ja alkavat tuottamaan satoa.
  3. Hyötypuutarhan voi rakentaa minkä kokoiseen tilaan tahansa ja erilaisilla ruukuilla ja astioilla saa näyttäviäkin kokonaisuuksia vaikka parvekkeelle.
  4. Valitsemalla kasveja monipuolisesti saat satoa pitkin kesää. Salaattia menossa jo toinen erä ja kun nämä saadaan syötyä niin seuraava alkaa olemaan piakkoin valmis. Mansikassa minulla kolmea eri lajiketta niin satoa tulee näin juhannuksesta heinäkuun lopulle saakka.
  5. Suojaaminen. Itseltä mennyt "muutama euro" siihen että jänikset tai linnut käyneet herkuttelemassa, joten olenkin hommannut kunnon jyrsijäverkot puiden ympärille ja lintuverkolla sitten suojannut mansikat, tomaatit ja marjapensaat. 

Haluaisin mielläni nähdä minkälaisia puutarhoja teiltä löytyy, joten jätäthän linkin minne voin tulla ihailemaan :).












tiistai 19. kesäkuuta 2018

Luomien kestopigmentointi vaihtoehtona meikkaamiselle?

Mä oon niin lovena mun uusiin silmiin <3. Kävin vuonna nakki ja muusi (olisko ollut joskus 2012?) otattamassa tatuoimalla yläluomeen linerit. Tykkäsin työn jäljestä ja se miksi päädyin tatuointiin oli se ettei tarvitsisi enää "ikinä" laitattaa linereita.. toisin kävi.. vuosien saatossa tatuoinnista oli jäljellä todella pieni viiva ripsien ns. välitilassa. Tykkäsin siitä, että vaikkei ollut meikkiä niin näytti vähän huolitellummalta ja sitä fiilistä kaipasin tässä vuosien mittaan kun tatutointi haaleni pois.

Tällä kertaa mietin, että otan uudet rajaukset kestopigmentoinnilla ja sekä ylä- että alapuolelle. Pigmentoinnin kesto riippuu pitkälti ihmisestä (varmasti myös tekijästä ja tekniikastakin) mutta useimpien mukaan jälki pysyy vuodesta neljään vuotta. Tekijöitä löytyy vaikka minkä verran, mutta oma tekijäni tuli suositteluiden kautta. Silmiini tehtiin ns. Magic shading rajaus joka näyttää kun olisi hieman luomiväriäkin liu´utettuna luomeen. Alla olevat kuvat on otettu heti työn jälkeen ja kuten huomaa - ei mitään punoitusta tai turvotusta!


Työssä kesti 1,5 tuntia ja aika meni kyllä nopsaan. Moni kysyy että sattuuko pigmentointi? Ei satu. Ainoa mikä vähän polttelee on se hetki kun lisätään puudutusgeeliä juuri työstetylle alueelle lisää, mutta sekin tunne kestää ehkä 10 sekuntia :). 




Illalla alkoi ilmestymään turvotusta ja pari päivää yläluomet oli turvoksissa, mutta näin viikon jälkeen ei ole enää turvotusta tai ylimääräistä väriä. Täytyy tosiaan huomioida, että vaikka kuvissa heti työn jälkeen silmät näyttävät todella tummilta niin sama efekti tapahtuu myös kestopigmentoinnissa kun tatuoinneissa - ylimääräinen väri poistuu ihon parantuessa ja väri haalenee hieman.

Nyt odottelen kuukauden ja katson josko käy vielä toisen kerran vahvistamassa jälkiä :).











keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Barbie-näyttely Kansallismuseossa - Muistatko vielä lapsuuden Barbie-leikit?


Barbie 1959-2017, Mattel
Kuva: Kansallismuseo / lehdistökuvat

"Kantavana ajatuksenani Barbien takana oli, että nuken välityksellä pikkutyttö voisi olla aivan mitä haluaa. Barbie on aina edustanut naisen valinnanvapautta. Kaikki on mahdollista." 
Ruth Handler, Barbien luoja


Ei ole varmaan ketään joka ei tuntisi Barbara Millicent Robertsia eli tutummin Barbieta? Oma Barbie-leikkikauteni osui 80-luvulle. Muistan kun barbit pakattiin kaikkine romppeineen muovikassiin ja leikittiin vuorotellen naapureissa leikkejä - useinmiten leikit oli lähinnä vaatteiden pukemista ja riisumista -  ja moni meistä oli sisustanut Barbeille asunnon vaatekaapin alahyllylle ikäänkuin nukkekoti mutta vaan isommassa koossa. Silloin ei ollut kännyköitä ja Barbeilla leikkimisen lisäksi kovassa huudossa oli tietenkin kesällä erilaiset pihaleikit ja tietty kiiltokuvien vaihto :). Omat Barbit siirtyivät aina nuoremmille leikkijöille ja sitä kautta ne ovat hävinneet aikojen saatossa mikä on toisaalta harmi mutta varmasti ovat tarjonneet seuraavillekin hauskat leikit.

Olinkin ihan innoissani kun Kansallismuseossa avattiin Barbie-näyttely. Näyttelyssä on 450 Barbia aina siitä ensimmäisestä 1959 vuoteen 2016. Näyttely on kasattu todella hienosti jaotellen Barbit eri vuosikymmeniin ja 8:aan eri osioon.

Tiedättekö tunteen kun joku tuoksu tai tavara herättää vanhan muiston? no, niin kävi itsellekin kun ihaili näitä "oman" vuosikymmenen Barbeja. Ihan parhautta! Muistan elävästi miten hieno tuo alla oleva sydänmekko ensimmäisellä barbillani oli <3. Ja tuo heppa! Kaverillani oli se ja olihan se ihan sikahieno :).. itse sain joululahjaksi sellaisen samettipintaisen hepan joka ei kyllä ollut Mattelin, mutta sekin kelpasi :). Sen muistan myös leikeistä, että joo.. kyllä Kenikin löytyi, mutta 8-10 vuotiaana pojat oli ihan tyhmiä niin Keniä ei sitten kelpuutettu joka leikkiin mukaan :).

80-luvun Barbeja. 

Barbie on varsinainen muoti-ikoni: Barbien kehoa on muokattu vuosien mittaan ja kehon mitat on aiheuttanut vuosien aikana keskustelua sekä puolesta että vastaan kun taas vaatteiden suunnittelussa on haettu ajan henkeä ja mitä muotimaailmassa tapahtuu. Näyttelyssä onkin hienosti tuotu esille monta kymmentä Barbia eri muotisuunnittelijoiden näyttävissä luomuksissa - Barbieta on pukenut mm. Dior, Karl Lagerfeld, Versace & Moschino. Ei sitä jotenkin edes ole tajunnut miten hienosti Barbien brandi on rakennettu - toisaalta nämä muotiluomukseet nostavat Barbieta ikonillisesti naiselliselle jalustalle mutta samaan aikaan Barbie on todellakin itsenäinen moderni nainen joka voi tosiaan olla mitä vaan mitä itse haluaa. Tämä taas näkyi hienosti esimerkiksi ammattipuolella, jossa Barbeja löytyi kymmenissä eri ammateissa.




Barbeja eri ammateissa edustettuna

Myös julkkikset ja elokuvat eivät ole välttyneet Mattelin suunnittelupöydältä ja näyttelyssä oli toinen toistaan hienompia ja tunnistettavampia hahmoja ja henkilöitä.

Barbie Marilyn Monroeana

Audrey Hepburn - My fair lady asuissa

William ja Cathrine hääpuvuissaan

Kaiken kaikkiaan kierros kesti about tunnin, mutta kyllä siinä ajassa kerkesin käydä koko näyttelyn pariin kertaan kun iski ekalla kierroksella vaan sellainen innostus että mitähän seuraavaksi ja sitten kiersi uudelleen enemmän ajatuksella ja nauttimalla :).

Näyttelyn ohessa oli myynnissä kerrassaan upea Barbie kirja! Kirjassa esitellään kaikki Barbien vaiheet ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet kunkin Barbien syntyyn. Kirja on kovakantinen (isompi kooltaan kuin A4) ja sivuja huimat 207 eli ihan mikään pikkukirjanen ei ole kyseessä, mutta aivan varmasti Barbie muisteloihin lämpiä muistoja herättävät. Hintaa kirjalla oli 39e.

Ajattelinkin heittää arvonnan pystyyn ja arpoa tuollaisen kirjan kaikkien kommentin jättäneiden kesken! Tuliko itse leikittyä pienenä Barbeilla? onko omat Barbisi tallessa?  Jätä oma muistosi/kommenttisi ja olet kirjan arvonnassa mukana. Arvon kirjan 30.6. ja huutelen täällä voittajalle voitosta (jos ei ole linkkiä tms. kommentissa).


Arvonta suoritettu ja pikku onnettaren käsi suosi tällä kertaa Jaanaa :). 



Barbie - The Icon -näyttely Kansallismuseossa 27.4.-26.8.2018. Lisätiedot Kansallismuseon sivuilla.
PS huomaattehan, että museokortilla lisämaksu on 3 euroa.

maanantai 21. toukokuuta 2018

Hoitokoirista helpotusta koirakuumeeseen?.. tai sitten ei :)

Hoitokoiramme Rucan ja kuopuksemme jutteluhetki

Olen ollut aina eläinihminen ja koirat varsinkin ovat olleet lähellä sydäntäni. Sain ensimmäisen koirani kun olin kolmannella luokalla ja parhaimmillaan perheessämme oli 5 koiraa. Toki elämäämme on kuulunut jos jonkinlaista eläintä maatilalla eläessämme - tutuiksi on tulleet lampaat (joita oli useampi sata), lehmät, kalkkunat, possut, broilerikanit (joita ei raaskittu syödä :)), kanat ja tietty kissat ja onpa minulla ollut hevonenkin.. unohdinkohan jonkun lajikkeen listalta :)?

Kun muutin tänne pääkaupunkiseudulle 2000 niin aloin himoita omaa koiraa ja pari vuotta siinä kuumeessa meni, mutta tein silloin vuorotyötä niin koiranpito olisi ollut aika hankalaa epäsäännöllisten ja pitkien vuorojen takia. 2002 siirryin päivätöihin ja totesin, että nyt on hyvä mahdollisuus ottaa koira elämään. Olin viehättynyt Suursnautsereihin ja toukokuussa 2002 meille tuli Otto ilostuttamaan elämäämme. Otto oli aika touhukas kaveri ja alussa meinasi mennä kyllä hermo siihen jatkuvaan kokeiluun ja valtataisteluun :).. mutta äitini lastenkasvatus neuvoin: vuoden päästä helpottaa :). No, vuosi vuodelta koira vaan "parani" ja oma rakkaus riiseneihin vaan syveni. Otto sai elää hyvän elämän aina syksyyn 2014 asti mutta 12,5 vuoden iässä terveys oli siinä kunnossa, että Otto oli laskettava juoksemaan vihreämmille maille.

Omasta koirasta hoitokoiriin


Hoitokoiramme Ruca. Ruca on 3 -vuotias Suursnautseri.


Kyllä koti on ollut ontto ilman koiraa. Meni pitkään, että tottui siihen, että tietyissä jutuissa missä koira oli ollut mukana ei sitä enää näkynytkään. Uuden koiran ottaminen ei tullut oikein kysymykseen kun en halua rotua vaihtaa ja tuollainen 70 senttinen 40 kiloinen koira ei ole oikein pienten lasten ulkoilutettavissa - tai kysymys olisi että kuka ulkoiluttaa ja ketä :D. Keväällä 2017 laitoin Faceen Riiseniryhmään viestiä, että jos joku kaipailee koiralleen hoitopaikkaa niin mielelläni auttaisin. Olenkin sitä kautta saanut muutamia eri koiria hoitoon ja yksi hoidokeista on käynyt varmaan ainakin kymmenkunta kertaa sitten viime kevään. Tämä järjestely on ollut ihan loistava! Me saamme koiraseuraa ja vastaavasti toiset saavat apua hoitotarpeeseen.

Viime kesänä sain viestiä että ihana 3 -vuotias "Ruttunen" kaipaisi keväällä 2018 hoitopaikkaa kolmeksi kuukaudeksi.. ei tarttenut ihan kauaa miettiä kun jo vastasin, että tänne vaan :). Nyt tuo kolme kuukautta alkaa olemaan lopuillaan ja täytyy sanoa, että varmaan olemme "matkoilla" kun Ruttusta oltaisiin tulossa noutamaan :D. Aika on mennyt kuin siivillä ja hauskaa on ollut. Ruttusessa on paljon ihan perinteisiä riisenimäisiä piirteitä, mutta läheisriippuvaisuus on tällä koiralla isolla L:llä :D.. aina pitää olla mukana kaikessa ja pääsääntöisesti noin 15 sentin päässä - parhain paikka on sylissä. Tämähän on ollut itselle ihan parhautta - toki pari kertaa on kahvit meinannut olla sylissä ja välillä lapset jää sohvalla Ruttusen alle kun hän ei paljoa katsele ketä alle jää kun haluaa tulla syliin :D. Lapset ovat kanssa ihan hullaantuneita Ruttuseen ja yhteisiä leikkejä on riittänyt - Ruttunen ottaa hienosti huomioon pienemmät ja osaa leikkiä niin että kummallakin osapuolella on hauskaa. Ruttunen onkin näyttänyt lapsille (joilla varmaan muistijäljet Otosta haaleita) miten ihana rotu Riiseni on parhaimillaan!

Se ettei välttämättä oma elämäntilanne anna periksi ottaa omaa koiraa niin suosittelen lämpimästi kaikille joille mahdollista ottaa hoitokoiria/eläimiä sitä kokeilemaan! Samalla kun voit auttaa jotakuta saat myös itse ihan valtavasti. Pidän myös tärkeänä että lapset oppivat miten eläinten kanssa ollaan ja kuinka niitä kohdellaan osallistuttamalla heidät mukaan hoitamiseen - omat kyvyt huomioonottaen. Toivon, että lapsille jää tästä opiksi kunnioitus ja arvostus mutta myös rakkaus eläimiä kohtaan <3.






lauantai 28. huhtikuuta 2018

Keratoconus - 2,5kk toimenpiteestä

Näin se aika vaan menee.. Sain tässä taannoin tiedustelua Keratoconuksen Faceryhmän jäseneltä, että miten menee ja ajattelin, että päivitänpä silmäni vointia samalla tänne blogin puolelle :).

Nyt on kulunut noin 2,5 kuukautta toimenpiteestä ja elämä alkaa voittamaan pikku hiljaa. Vielä muutama viikko sitten ei paljoa naurattanut...

No, mikä sitten mätti vielä 1,5 kuukauden jälkeen? 

En halua pelotella ketään ja ymmärsin jälkikontrollissa (1 kk toimenpiteestä) että kaikille ei edes tule tätä samaa ongelmaa mikä minulle tuli ja tämän hieman elämää hankaloittavan sumentuman pitäisi hävitä kokonaan tässä kuukauden kahden sisällä.

Kuuden viikon kohdalla ei ole mitään kipuja, herkkyyttä tai esim. valoarkuutta, mutta toimenpiteen jälkeen silmän näkökyky ei palannut edes vanhalle tasolle vaan silmäni oli "sumea". Ekat pari viikkoa oli niin huonoa etten voinut ajaa edes autoa kun en voinut lukea kylttejä ja ekan viikon jälkeen tuntui pahalta jopa istua pimeällä auton kyydissä. Koko hämärännäkökyky oli poissa! En olisi voinut ajaa metriäkään itse. Päivälläkin silmät olivat niin eri paria. Tuntui kuin toinen silmä mikä on "normaali" olisi se -3,75 ja toinen tyyliin -10.. eikä auttanut silmälasien vahvuuskaan korjaamaan eroa.

Periaatteessa tämä ei haitannut mitään tekemistä suuremmin vaan enemmän se on se ärsyttävä tunne kun et näe kunnolla ihmisten naamoja telkkarissa tai näe kunnolla tekstejä ja tämä korostui varsinkin iltaisin kun olisi hetki aikaa katsella telkkaa ja silmät on muutenkin väsyneemmät. Lukeminen ja koneella työskentely sen sijaan onnistui kun kohde on lähellä :).

Parin ekan viikon jälkeen tilanne ärsytti myös siinä mielessä, että olen migreenikko ja koska näkö on niin eri kummassakin silmässä niin parempi silmä yritti kompensoida huonompaa ja se taas aiheutti migreeniä.

Päivä päivältä silmä on kuitenkin parantunut ja näin 2,5 kuukauden kohdalla silmä on jo suht normaali - nyt on vaan jo niin valoisat illat etten ole päässyt testaamaan uskaltaisinko ajaa pimeässä.

Seuraava kontrolli on toukokuussa ja jos kaikki on siihen mennessä kunnossa niin sitten alamme aikatauluttamaan toista silmää. Toivon, että kesän voisi olla normisti ja toisen silmän voisi operoida vasta kesän jälkeen.

PS Jos et ole lukaissut fiiliksiäni toimenpiteestä ja ekasta viikosta niin tekstiin pääset tästä.


lauantai 24. maaliskuuta 2018

Muodonmuutos leikittelyä arkeen

Maaliskuun 27. päivä vietetään Maailman teatteripäivää jonka teema sopi hyvin Vegaoo.fi:n yhteistyön kanssa.

Itse tykkään leikitellä välillä ihan arkenakin peruukkien ja meikkien kanssa testaillen miltä mikäkin combo näyttää ja käyn myös ulkona juhlimassa peruukki päässä. Yleensähän ulkopuolinen ei edes välttämättä tajua, että minulla on peruukki päässä ja mitä tuntemattomampi ympäristö niin sitä paremmin muutos menee läpi :). Itse omistan kolmisenkymmentä peruukkia ja osa niistä on perusarkeen käypiä ja osa on enemmän fantasia maailmaan ja niitä tulee käytettyä lähinnä kuvissa.

Moni ei voi kuvitella laittavansa peruukkia naamiasten ulkopuolelle, mutta peruukit ovat yleistymään päin siinä missä hiustenpidennykset on jo ihan normipäivää. Peruukissa vaan on kätevämpi kun voi omat hiukset piilottaa verkon alle ja eipä ole enää "Bad hair dayta" ongelmana :).

Mutta jos ei ihan arkeen tai ravintolaan vielä tunnu omalta niin peruukilla saa kyllä viimeisteltyä minkätahansa naamiaskostyymin ja vieläpä pikkurahalla.

Yhteistyössä Vegaoo.fi

Peruukkien kanssa olen vähän tarkempi laadusta ja mikä tahansa marketti peruukki ei käy. Ne nyt jos mitkä näyttää hirveältä ja just sellaiselta pelle vitsiltä. Vegaoolta valitsin ihanan mustan peruukin missä oli pitkä otsatukka. Lisäksi tuli ihanat höyhenripset ja pitkät pinkit ripset. Juu, tykkään näyttävistä ripsistä ja nuo höyhenripset on juuri pääsiäisen juhlimiseen sopivat :).

Yksi ihan ehdoton suosikki valmistaja meikeille on Grimas.. nyt otin testaukseen heidän "Water make up"it. Kun kuivalla siveltimellä koittaa niin väriä ei lähde mutta kun vähän (siis oikeasti vähän) kostuttaa sivellintä niin kyllä muuten on pigmenttiä kerralla.. siis ihan lovena! ja mikä parasta: ei ollenkaan tunnu iholla - normimeikkiä käyttäessa tunnet että olet meikattu - ja kestävyys on ihan toista luokkaa; vaatii meikinpoistoaineen poistamiseen.. oikeasti.. ei nimittäin lähde pelkällä vedellä. Tuo tunne "meikittömyydestä" ja kesto on kyllä sitä luokkaa, että pääsee mulle ihan arkikäyttöön ja tilaan ehdottomasti vielä ihan perusmustankin saamani valkoisen ja vaaleanpunaisen rinnalle. Purkin koko on 15ml ja voin kuvitella että kestää varmaan loppuiän vaikka käyttäisin joka päivä (hah hah.. tuli mieleen heti Fairy.. ihan yhtä riittoisaa :)).

Tähän lookkiin tein ihan normi pohjan meikkivoiteella ja puuterilla. Luomiin en käyttänyt mitään primeriä vaan ensin pohjustin valkoisella pohjan ja sitten pinkillä päälle. Ja saa laittaa ihan runsaasti ja aina ripsirajasta melkein kulmakarvoihin asti ja sama sivusuunnassa. Yleensä ihmiset jotka eivät ole tottuneet meikkaamaan laittavat meikin pelkästään liikkuvalle luomelle ja ainakin itsellä on niin raskat luomi että jos näin meikkaisi niin eipä loppuillasta tarvitsisi etsiä meikkiä silmästä kun kaikki olisi luomenliikkeiden myötä karissut pois. Sitten rajauksia ja omille ripsille ripsaria ja ei kun liimaamaan ripsiä. Jos et ole ikinä laittanut ripsiä niin kannattaa harjoitella ennen h-hetkeä :).. voin taata, että muuten tulee itkupotkuraivari koska se ei ihan niin helppoa ole ennen kuin oppii ja ripsissäkin on todella paljon laatueroja ja jotkut vaatii enemmän työtä vaikka olisit treenannutkin :). Kun meikki on valmis niin sitten vaan peruukin asettelua päähän ja voila, valmista tuli.



Vegaoo oli niin ihana että antoi vielä pariksi päiväksi -20% alennuskoodin VEGANANA heidän verkkokauppaansa (alennus voimassa 24.-26.3.18).

Joten kipin kapin kurkkaamaan ja poimimaan omat suosikit koriin. Kauppaan pääset tästä.



lauantai 10. maaliskuuta 2018

Mukitelineen tuunaus ja ihanat pupumukit


Jaahans.. kummasta lähtisi ensin liikkeelle :)... Jos sitten vaikka mukeista. Törmäsin Terhi Mickelssonin ihaniin pupumukeihin jo 90-luvulla kun asuin Savonlinnassa ja asuntoni naapurissa oli käsityöläisliike. Liikkeessä tuli monasti käytyä ostamassa ihanuuksia lahjoiksi ja välillä ihan itsellekin. Terhin mukeja tuli annettua useallekin lahjaksi, mutta silloin en vielä itselleni niitä "tajunnut" ostaa. Noh.. vuodet vieri ja muutama vuosi takaperin joku myi paikallisella kirppiksellä sekä pupu että kissamukia parilla eurolla. Pakkohan ne oli ostaa :).

Viime jouluna olin jouluostoksilla Helsingin keskustassa ja ihan sattumalta menin vanhan ylioppilastalon ohi ja bongasin Vanhan käsityöläisjoulumyyjäiset. Sieltä lähtikin kaikkea kivaa pukinkonttiin ja itselle, mutta ihan ehdottomasti ihanin löytö oli törmätä kaikkien näiden vuosien jälkeen Terhin tuotantoon ja entistä ihanampana! Tykkään ehdottomasti tästä kiiltävästä lasitteesta enemmän kuin matasta. Ostin meille jokaiselle omat mukit omilla väreillä ja lapsille pienempinä ja aikuisille vähän isompina niin sopii latet ja teet hyvin.

Koska nämä vievät tilaa kaapissa ja ovat mielestäni kauniit niin poiketen siitä että haluan pitää pintoja tavarasta vapaana päätin ostaa mukitelineen kun mieleinen sattuu tulemaan eteen. Kierrän ahkerasti kirppiksiä, mutta tovi meni ennen kuin löysin mukitelineen joka on sopii tarkoitukseeni. Mukiteline maksoi huimat 4 euroa ja samalla kun tuunasin komuuttia hioin ja maalasin ja jälleen hioin telineen sopimaan muuhun sisustukseen. Nyt sitten sopii kaikki 6 mukia nätisti esille.

Jos sinä innostuit Terhin mukeista niin Terhillä on oma verkkokauppa sekä mahdollisuus bongata tuotteita erilaisista myyjäisistäkin. Ja ei.. tämä ei ole maksettu mainos vaan uskon, että joku muukin saattaa haluta itselleen näitä ihanuuksia :).

Mukiteline (4e) ennen tuunausta




sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Project Life 2018 - Viikko 7

Jäljessä mennään, mutta mentäköön :). Pääasia, että viikot kirjautuu vaikka sitten 2-3 viikon viiveellä.

Viikolla 7 olin odotetussa mutta pelätyssä silmäoperaatiossa. Operaatiosta olen kertonut aiemmassa postauksessa täällä. Ekan päivän ja kipujen jälkeen iski vielä vuosisadan flunssa ja siinä se viikko menikin sitten sängynpohjalla. Torstaina pääsin sen verran liikenteeseen, että kävin Meilahdessa jälkitarkastuksessa ja silmässä ollut suojapiilolasi poistettiin. Samalla tuli käytyä kaupassa ja kirppis tyhjentämässä. Lapset olivat isällään torstain ja perjantain niin sai pienen huilihetken. Lauantaina sitten lähti meillä viikon ollut hoitokoira kotiinsa ja sunnuntaina lähdettiin kohti Turkua. Lunastimme Silja Linen joululahjan ja saimme turku-tukholma-turku risteilyn Executive sviitillä, drinksulipuilla sekä 4xerikoisaamiaisilla vain 40 eurolla! Matkalla Turkuun teimme extempore reissun Kasvihuoneilmiöön. Ihan mieletön paikka! Muiden käydessä vielä ennen risteilyä Caribiassa uimassa minä se tein kolmisen tuntia töitä.. koko viikko saikulla niin alkoi vähän jo ahdistamaan se töiden määrä ja toisaalta en saanut käydä saunassa/suihkussa vielä.





lauantai 3. maaliskuuta 2018

Komuutin entisöinti maalaisromanttiseen ilmeeseen



Eteinen sai uuden ilmeen kun tasona ja säilytystilana toiminut arkku sai väistyä Facen Sisustuskirppikseltä löytämäni komuutin tieltä. Tykkään todella paljon vanhoista puuhuonekaluista ja  jos on valmis itse tarttumaan työvälineisiin niin näitä ihanuuksia saa ihan kohtuuhintaan.

Heti kun ilmoitus komuutista tuli niin kiireen vilkkaan ne kuuluisat yv:t ja hetken päästä oli jo sovittu mistä voin noutaa komuuttini. Hintaa tällä oli 75e mikä ei mun mielestä ollut paha - eihän kyseessä ole mikään lastulevy hökötys.

Ensin hioin vanhat maalit pois, sitten vuorossa oli maalaus ja jälleen hionta. Vanhojen vetimien kohdalle pakkelia ja taas maalausta ja hiontaa. Idea oli, että pinta tulee kulutetuksi eikä ns. koko valkoiseksi. Sitten vaan poraus ja uudet vetimet tilalle "oikeisiin" kohti.

Tiesin heti minkälaiset vetimet haluan ja mistä ne löytyykin.. Helsingissä paras valikoima on mielestäni Kellopelissä Kampissa ja sieltä olenkin toistakymmentä muutakin vedintä ostanut. Tällä kertaa vaan hieman harmitti kun Kellopelissä nuo vetimet oli 9,90e/kpl ja viikkoa myöhemmin kun vierailtiin Kasvihuoneilmiössä niin täsmälleen samat vetimet oli siellä vaan 4,50e/kpl..

Eli tälle komuutille tuli hintaa about 115e. Maalia mulla olikin entuudestaan niin en sille laskenut mitään hintaa.

Ennen tuunausta


Tuunauksen jälkeen
Lasiset vetimet Kellopelistä

Tarkemmat työohjeet:


1. Putsaa pinnat ja hio vanhat maalit pois/tasaiseksi. Vanhat maalit on yleensä aikasta hevisti kiinni niin kokonaan poistaminen saattaa olla työlästä, mutta riittää kun hiot kokonaisuuden niin että uutta maalipintaa maalattaessa ei näy rajat.
2. Paklaa tarvittaessa naarmut ja esim. tässä halusin muuttaa vetimien sijaintia, niin paklasin reiät umpeen. Hio pakkelikohdat tasaiseksi ennen maalaamista.
3. Käytän kalusteissa usein Tikkurilan puolihimmeää kalustemaalia. Maalia valitessa tulee kiinnittää huomiota käyttöön - esim. kalustemaali on siitä hyvä, että kestää kulutusta (tuoleissa istumista ja pintojen pyyhkimistä).
4. Vanhahtavan pinnan luomiseen ensin siis hion kauttaaltaan ja sitten maalaan pinnan.
5. Kun on olen maalannut pinnan noin kahteen kertaan otan hiomapaperin käteen ja alan hiomaan reunoja, kulmia ja pintoja kalusteesta.
6. Tätä hionta ja maalaus kierrosta voi toistaa niin kauan kuin kaluste on mieleinen :).
7. Kun olet tyytyväinen lopputulokseen niin poraat vaan uudet reiät vetimille tai jos käytät vanhoja reikiä niin sitten vaan vetimet kiinni.

Kokonaisuudessaan tähän menee helposti viikonloppu.










lauantai 17. helmikuuta 2018

Project Life 2018 - Viikko 6

Näin sitä kurotaan aikaa kiinni :)... Viikko 6 oli aika normiviikko - ei mitään erityistä. Hoitokoira tuli lauantaina viikoksi ja lauantaina kävimme Ateneumin Ankallisgalleria näyttelyssä. Sunnuntai jäi mieleen ehkä eniten kun tuntui että oli miljoona hommaa jotka oli ehdottomasti saatava tehtyä ennen maanantain silmäleikkausta.. sellainen maailmaloppufiilis :).. haluan saada nyt heti kaiken valmiiksi :). No, luonnollisesti jäi sitten hommaa ihan tällekin viikolle.





Project Life 2018 - Viikko 5

Niin on ollut kiire ja tuo silmätoimenpide hidasti entisestään tahtia että nyt vasta sain kasattu viikon 5 tapahtumat kasaan. Kuun vaihteessa oli aika katsastaa uuden vuoden ekaa kuukautta. Olin aika optimistinen tälle vuodelle asetettujen tavoitteiden kanssa, mutta vaikka ei ihan kaikkea pystytty toteuttamaan niin suurin osa otettu arkeemme.

Tammikuun päätteeksi sain kuin sainkin tehtyä Month of Challengesin kaikki 31 leiskaa - mikä tarkoittaa että 31 muistoa rikkaampana taas ollaan. Perjantain pitkän kaavan peli-illat on järjestynyt ja ollut tosi kivoja pelihetkiä lasten kanssa. Leivontalauantait taas tuottivat tuskaa kun on ollut muutama lauantai pelistä poissa eli tälle vuodelle ei ole leivottu kuin 2 lauantaita neljästä. Kirjoja sain tammikuun aikana muutaman luettua - koko vuodelle tavoite on  30 kirjaa.. mutta vielä riittää tsempattavaa lopuille 11 kuukaudelle.

Muuten viikko oli normi kiireinen töiden, harrastusten ja kotihommien kanssa. Tammikuussa oli kolme viikkoa kirppistelyä ja loppusaldo taisi olla jossain reilun 300 euron kohdilla. Ei nyt mikään ihan huippu, mutta pääsihän sitä taas läjästä tavaraa eroon :). Myös uusia sisustusjuttuja tuli hommattua, mutta niistä enemmän eri postauksessa.




Elämää Keratoconuksen kanssa - 5 päivää toimenpiteen jälkeen

Kaikki alkoi kohdallani vuonna 2012 kun olin pitkällisen pohdinnan jälkeen päättänyt että haluan päästä laseista eroon ja menen laserleikkaukseen. Olin valinnut Tallinnalaisen klinikan missä leikkaus olisi suoritettu. Suomessa kävin esitutkimuksissa ja kaikki näytti normaalilta. Leikkauspäivä tuli ja olin varannut hotellihuoneen Virusta ja pikalautalla saapuessani Tallinnaan heitin vähäiset tavarat huoneeseen ja kävelin lähistöllä olevalle klinikalle ja seurasin suht liukuhihnameiningillä vaihtuvaa porukkaa. Mun vuoro tuli vielä viimeiseen tutkimukseen johon heillä ei ollut konetta suomessa. No, yllätys oli suuri kun 15 min. ennen leikkausta pyysi kirurgi huoneeseen ja ilmoitti ykskantaan että silmiäni ei voida leikata koska minulla on sairaus nimeltä Keratoconus silmissä.. lievästi sanoen aika typertynyt olo. Eihän siinä sitten mitään muuta voinut kun kävellä hotellille ja alkaa tutkimaan, että mikä mulla siis on...

Suomeen tultua varasin ajan Medilaserille ja siellä käytyä sairaus varmistui. Ennuste lääkärin mukaan kuitenkin oli, että koska tämä sairaus todettiin niin myöhäisellä iällä niin tuskin siitä mitenkään voimakkaasti lähtee etenemään ja voi olla että ihan normilaseilla selviän loppuelämäni. Parin vuoden välein kävin kontrolleissa kunnes keväällä 2017 musta tuntui että näössä tapahtui ihan selkeä huononnus.

Oireet?

Moni kyselee, että mikä se Keratoconus sitten on? Mitään sen kummempia lääketieteellisiä speksejä en ala selittämään mutta lyhyt kuvaus Wikipediasta kertonee "olennaisen"

Kartiopullistuma eli keratoconus tai keratokonus (kreikan sanasta keratos ’sarvi’ ja latinan sanasta conus ’kartio’) on hitaasti paheneva silmän sarveiskalvon pullistuma, joka heikentää näkökykyä. Taudin edetessä sarveiskalvo ohenee ja sen kaareva muoto alkaa muistuttaa enemmän kartiota. Näkö voi samentua niin paljon, ettei esimerkiksi näe enää lukea tai ajaa autoa,

Kuva/ Lue lisää: All about vision

Ja kun sarveiskalvo ohenee ja muoto muuttuu niin alkaa tosiaan tulemaan sumenemista ja ehkä pahin itselle on ollut tuo kaksoiskuvien ilmaantuminen joka haittaa erityisesti lukiessa, telkkaria katsoessa ja koneella työskennellessä.

Maailma Keratoconuksen silmin:


Itsellä näkökyky on tuota ylärivissä oikealla olevaa (vasen on normaalinäkökykyisen) eli ei onneksi ihan niin paha kuin nuo alimmat, mutta kuitenkin niin, että häiritsee monia päivittäisiä asioita.

Silmäleikkaus

Kävin kontrollista Medilaserilla lokakuussa 2017 ja nyt tilanne olikin muuttunut lääkärin mielestä niin, että hän ei suostunut kirjoittamaan uusia silmälasireseptejä vaan suositteli, että silmät operoitaisiin heti. Taas ällikällä lyötynä lähdin sieltä. Onneksi on Facebookissa oma tukiryhmä, josta aloin kysymään, että missä ja miten porukka on leikkauttanut silmiään sillä nuo Medilaserin hinnat (ja varmaan samaa luokkaa muuallakin yksityisellä) oli huikaisevat: silmiini olisi tarvinnut tehdä ns. kovetushoito sekä intact-renkaiden asennus ja siihen lystiin olisi mennyt siellä rahaa 7000-8000e, josta Kela ei olisi korvannut juuri mitään. Noh, onneksi sain kehotuksen pyytämään lähetteen HUSiin ja sainkin sen. Joulukuussa kävin esitutkimuksissa ja ensimmäinen silmä leikattiin 12.2. Toisen silmän vuoro on vielä myöhemmin tänä keväänä. Ja tämä kaikki poliklinikkamaksulla. 

En tiedä, mutta maanantain lähestyessä alkoi jännittämään ihan kauheasti. Ei ollut kaukana ettenkö olisi jänistänyt :). Jotenkin tunne, että juuri silmää aletaan ronkkimaan ei tuntunut yhtään kivalle. Noh, onneksi oli mukana tuki ja turva joka tsemppasi.

Etukäteen olin käynyt hakemassa kaikki lääkkeet ja aamulla napannut vielä 600:n buranan, koska leikattu silmä on ensimmäisen vuorokauden erityisen kipeä. Olin toivonut, että vasen silmä leikataan ensin koska se oli omasta mielestä enemmän ongelmallisempi, mutta koska kuitenkin oikea oli huonommassa kunnossa niin se leikattiinkin ensin.
  • Valokovetushoito (Corneal Cross Linking)
    Cross Linking -toimenpiteessä sarveiskalvon epiteelipinta rapsutetaan pois ja tämän jälkeen silmä kyllästetään riboflaviinilla, jonka jälkeen sarveiskalvoa valotetaan puolen tunnin ajan UV-A-valolla. Lopputuloksena on sarveiskalvon sisäisten ristiliitosten määrän lisääntyminen ja sarveiskalvon jäykistyminen. Toimenpide on turvallinen, ja sen tulokset ovat erittäin hyviä, vaikkakin pidemmän aikavälin tutkimuksia toimenpiteen tehokkuudesta vielä kaivataan.
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja ehkä se teki itselle sen häijyn tunteen kun koko toimenpiteen ajan näet sillä leikattavalla silmällä mitä siihen tehdään.. Missään vaiheessa toimenpidettä ei tuntunut kipua ja lääkäri ja hoitajat olivat erittäin mukavia, rauhallisia ja juteltiin koko ajan.. tai siis minkä itse jännitykseltäni pystyin kakaisemaan suustani :).

Alkuun laitettiin puudutustipat ja sitten alettiin rapsuttamaan silmän pintaa pois sellaisella muovilusikkamaisella esineellä. Tämä tuntui ehkä epämiellyttävimmältä ja kun pintaa raavittiin niin näkökyky myös samentui välittömästi. Pinnan kaapimisen jälkeen vuorossa oli seuraavien tippojen laitto n. 30 sekunnin välein seuraavat 15 min. ja sitten viimeisenä taas 15 min ja vuorossa oli silmän kovetus UV-A-valolla. Viimeisenä asennettiin suojapiilolasi silmään. Itse toimenpide kesti n. 30 min. - kiitos heidän uusien laitteiden jotka nopeuttivat toimenpidettä entisestä tunnista puoleen!

Pääsin saman tien kotiin. Aloin ottamaan särkylääkkeitä samantien ja kivut alkoivat n. 2 tunnin kuluttua toimenpiteestä.. Silmä oli kyllä todella kipeä ensimmäisen vuorokauden ja tippojen laittokin tuntui ihan tuskalta kun tuntui että silmä pyörii kuin hedelmäpeli ja luomet niin raskaalta. Toisena päivänä kipu alkoi hellittää, mutta mulle sattui niin huono tuuri, että sain ihan hirveän flunssan siihen samaan lykkyyn eli sairastin sitten kaksi sairautta samaan aikaan. 

Nyt leikkauksesta on mennyt 5 päivää. Särkylääkkeitä en parin ekan päivän jälkeen tarvinnut. Ensimmäistä kertaa silmällä näki jotain - sumun sijaan - torstaina eli 3 päivää leikkauksen jälkeen. Tuolloin oli myös eka jälkitarkastus ja piilolasi poistettiin silmästä. Sain myös luvan aloittaa kortisonin laittamisen silmään, joka myös vie tämän viimeisenkin hähmäisyyden silmästä. Sumuisuus johtuu siitä, että silmänpinta ei ole vielä täysin parantunut vaan pinnalla on vielä jotain solurippeitä toimenpiteestä. 

Tämän sumuisuuden kanssa pärjää kuitenkin kotioloissa kun toinen silmä edes toimii :). Tippoja saa vielä tänään laittaa kolmea erilaista, mutta huomisesta lähtien on enää kosteustipat (seuraavat 6 kk) ja kortisonitipat (1kk) ja seuraava kontrolli onkin kuukauden päästä.

Ajatukset toimenpiteestä

No, saa nähdä muuttuuko mielipide jos tarkkuutta ei tule silmään, mutta toisaalta paraneminen on ollut päivittäin huomattavaa, joten ehkä turhaan jännitin toimenpidettä ja alan uskomaan, että kyllä tästä vielä silmä saadaan, joten toisen silmän suhteen olo vähän rennompi. 







maanantai 5. helmikuuta 2018

Project Life 2018 - Viikko 4

Pikkuisen jäljessä mennään näin viikon 6 alkaessa, mutta eipä tässä hätää vielä :). Kyllä viime viikko tässä kiritään kiinni...

Viikolla 4 vietettiin Jiin synttäreitä, tarvottiin lumimyrskyssä, paijailtiin hoitokoiria, tehtiin töitä ja kirppisteltiin ja käytiinpä Turkkusessakin viikonloppuna juhlimassa :). Ja olihan meillä "jännättävänä" (No ei tod) vaalitkin.

Oli taas tapahtumarikas viikko!

Project Life: Project Lifessä on tarkoitus tallentaa kalenterivuoden jokaiselta päivältä kuva/muisto. Project life voi olla arkielämästä, vauvan ensimmäisestä vuodesta, lasten arjesta, talon rakennuksesta, omasta kuntovuodesta - you name it. Tarkoituksena on tallentaa muistot jotka muuten saattaisi unohtua aikaa myöten. Project Life on amerikkalaisen Becky Higgingsin luoma konsepti ja suosituimmat sivukoot ovat 8" tai 12". Tallennusta voi tehdä ihan perinteisesti albumiaskartelemalla tai sitten diginä kuten minä teen.



Month of Challenges - se on nyt taputeltu!

Det var det! Kuukausi päivttäisiä haasteita on nyt taputeltu.. tällä kertaa jotenkin oli paljon seesteisempi tunne kuukauden edetessä ja vaikka pari vikaa viikonloppua menikin reissutessa ja viimeisen viikonlopun jäljiltä edessä oli 6 leiskan kiriminen niin silti sain tehtyä sivut ajoissa ilman kiireen tuntua. Myös välivuoden pitäneenä huomasi, että oli kiva taas tehdä haastetta kun taas vuonna 2015 kun tein toista vuotta peräkkäin tuntui moni haaste toistolta edellisvuodelta.

Kivaa oli ja ehkä yksi isoin juttu itse sivujen tekemisen lisäksi on se yhteisö ja kannustus, tsemppaus ja palaute mitä sivuista saa. Sinänsä kun tämä harrastus on aikasta pienen porukan varassa täällä Suomessa niin Jenkeissä skräppäys on taas ollut jo todella pitkään suosittua. Kyllä tästä tällä kertaa jäi myös kipinä osallistua joihinkin kuukausi/teemahaasteisiin jatkossakin säännöllisen epäsäännöllisesti - yhtenä tavoitteenahan tälle vuodelle oli tehdä 50 leiskaa (että pääsisi edes vanhan tahdin alkuun) joten se puuttuvat 20 leiskaa luulisi tulevan ihan helpolla :).

Mutta tässä vikat leiskat haasteeseen: